Elämää "maalla". Lähtenyt hyvin käyntiin, ei valittamista(siis tarkoittaa nyt enempi koiraa/koiria;). Velho on saanut olla paljon treenaus vapaalla (hmm.. Mikäköhän termi tuokin on..) eli ei olla otettu muutakuin paria temppua, vaikka luvattiin opetella paljon uusia kehonhallinta juttuja ja paljon uusia naksutemppuja.. Mutta Vekara onkin saanut olla senkin edestä paljon ulkona tekemässä lumitöitä kanssani ja riehua Lyytin kanssa :) Pikkusiskoni on viihdyttänyt paljon Velhoa opettaen sille kaiken näköistä kivaa ja leikkien sen kanssa :) Paljon on käyty metsissä, täällä kun luojan kiitos on metsää missä mennä :) jossa Velho on saanut mennä missä lystää nuuskuttaen luonnon tuoksuja, toki täytyy pysyä siinä 10 metrin säteellä ettei äiti karkaa!
Paljon on lapsi saanut myös mässäillä maalais herkuilla, kuten mehevillä hirvenluilla, mummun antamilla kuivilla leivillä (menee hevosesta), kotiruuilla ja tietty kaikella mitä pihalta löytyy. Suloista kun hengitys voi haista välillä todella pahalta :D

Olen myös huomannut Velhon turkissa (ja ulkonäössä) muutoksia: Raidoitus on komistunut. Velho näyttää varsin hienolta turkissaan :) Ehkei se olekaan ovimatto, ehkä se olisi parempi taljaksi. Ja korvat ovat pysyneet pystyssä! Hienoa veli Varvas! Ja hampaitakin tippuu vielä, alakulmurit hohtavat pian valkoisempina kuin koskaan :)

Vilma päänvaivamme.. Vilma saa minut repimään hiukset päästäni. Rakki on karannut 2 kertaa lenkillä, toki se oli irti mutta toki myös tajusi ettei nyt olla metsällä. No kuulimpa ja näinpä ainakin kun Visse on töissä, harmi vain ettei se tuottanut tulosta. Meni myös hukkaan kun oli veljeni kanssa metsällä tänään, tutka pantaa metsästämään siis :)
Tilasin Vilmalle ja Lyytille yhteiseksi joululahjaksi hienot huomioliivit joulupukilta :) Nyt ainain Lyyti näkyy kauas kun viilettelee metsikössä. Maailman söpöin pikku piski.

Lumen tuloa odotellessa.