Viimeviikko ei sisältänyt hirveästi mitään kummoista. Lenkkeily ilmat olivat upeita (miinus ne typerät pakkaset) ja niitä tuhlattiin sitten suht urakalla. Velho on säästynyt (toistaiseksi) kennelyskältä, ilmeisesti se rokotus auttaa ;) ja furu on parantunut lähes täysin, MUTTA, aina täytyy olla se prkeleen mutta! Olemme saaneet uuden ystävän joukkoomme, se on sellainen joka asustelee mielellään koirien nenissä, eli nenäpunkki. Hooray! Pahasti ei ole V reagoinut, mutta se kuorsaa ja ns. "nielee nenänsä" ja turskii ja pärskii. Ensi maanantaina se saa lääkityksen, taas.
Lyyti on aivastellut myös, Vilma on toistaiseksi ollut pärskimättä. Kevät siis tuo myös muutakin kuin kurakelit, ne olisivat riittäneet vallan mainiosti.

Ainiin, treenattiinhan me Vilman kanssa! Vilmalle vähän mielenvirkistystä taas :) Hieman seuraamista, liikkeestä maahanmenoa ja kakeja. Ihanan innokkaasti ja nopeasti se teki kaiken, äänitehosteilla.
Seuraaminen + perusasento: Edistää ja vinossa, käännökset, itseasiassa ihan ok, - edistäminen :D
Jäävät: Maahanmeno, nopea ja edelleen suosikkini Vilman kanssa.
Kaket: Pari, ehkä 10 metrin päästä, nopeat ja hyvät, - haukkuminen
Palkkana pallo (huom. uusi pallo) ja jää kokkareet :) Pieni Visse ei unohda <3 Aina sitä jaksaa rakastaa enemmän ja enemmän. Keväällä/kesällä tehdään sitten jälkiä molemmille, pianpianpian lumet poisa!

Niin, saihan blogi uuden leiskan, se kuvastaa nyt enemmän tämän kaksikon elämää, pakkohan se oli keksiä blogille parempi nimi, kuitenkin tätä blogia jaksan väännellä jatkuvasti suuntaan jos toiseen.